Kolumni: Valitsemisen sietämätön vaikeus

28.3.2017 13:15

On käsillä se aika, jolloin pitää valita oma ehdokas kuntavaaleissa. Hirveää.

Luottovaltuutettu on kuin luottokampaaja tai luottohieroja.

Toiset jättävät kokonaan äänestämättä, koska omalla äänellä ei koeta olevan merkitystä. Toisille äänestäminen on mieletön etuoikeus, demokraattinen vapaus valita. Minulle vaalit merkitsevät piinaavaa velvollisuudentunnetta siitä, että valinnallani on merkitystä, joten ääni on syytä antaa harkiten.

Pitäisi löytää viisaasti valittu ehdokas, mielellään se kaikkein paras. Miten ihmeessä se tehdään?

Pikakysely lähipiiriin paljastaa, ettei omaa ehdokasta ole monikaan vielä valinnut.

Onnellisia ovat ne, joilla on luottovaltuutettu. Luottovaltuutettu on kuin luottokampaaja tai luottohieroja, jonka tuntee hyvin, joka tekee työnsä hyvin, ja jota ei hevillä vaihda.

Valinnan vaikeus ei kuitenkaan ole syy jättää äänestämättä. Ei minulle. Taistoon on käytävä.

Oman neuvottomuuteni purkamisen aloitan usein vaalikoneilla. Ne tuntuvat hyviltä apuvälineiltä tutustua nimiin ja naamoihin. Valintoja en kuitenkaan niiden perusteella tee, sillä vaikeisiin kysymyksiin vastaukseni ovat lähinnä valistuneita arvauksia. Kanssani samaa mieltä oleva ehdokas voi siis joko olla oikeassa tai yhtä pihalla kunnan asioista kuin itse koen olevani.

Aktiiviselle äänestäjälle keinoja oman ehdokkaan löytämiseen riittää. On kuitenkin raadollista huomata, miten paljon omaa valintaa ohjaavat muutkin kuin sisällölliset tekijät.

Peliin astuvat ikä, ulkonäkö, nettisivujen helppokäyttöisyys, sloganit ja monet muut markkinoinnilliset asiat, jotka eivät välttämättä liity ehdokkaan ajamiin asioihin mitenkään. Ehdokkaat asettavat itsensä kaikenlaiselle arvioinnille alttiiksi.

Valinta kun pitää tehdä jollain perusteella. Päätös voi olla harkittu ja huolellinen, mutta perusteet sen takana osin tiedostamattomia.

Elina Valtonen
Kirjoittaja on Kymen Sanomien uutistoimittaja.