Kuntauudistus uhkaa ajautua karille

YLÄNURKKAValtakunnan politiikassa on menossa hiljaiset viikot. Presidenttiä sentään valitaan. Juuri vaalien takia on muuten kovin vaisua. Vaalirauha pitää monet tärkeät asiat pöydillä.

Julkisesti kuiskaillaan valtiovarainministeriön laatimista säästölistoista. Ne avataan vasta, kun presidentti on valittu.

Presidenttitietä ei haluta mutkistaa ikävillä asioilla.

Hallituksen säästölistan kärkipäässä lukee kuntauudistus. Ohjelmassaan Jyrki Kataisen (kok.) johtama hallitus paaluttaa kuntatavoitteensa seuraavasti:

”Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vastaavasti vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta. Vahva peruskunta kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön sekä voi tehokkaasti vastata yhdyskunta-rakenteiden hajautumiskehitykseen.”

Mitä tämä tarkoittaa? Kuntien määrän radikaalia vähenemistä nykyisestä 336:stä alle sataan.

Sisäasiainministeriön valmistelema esitys uudesta kuntarakenteesta ei lähtenyt lentoon. Joku vuoti suunnitelman Suomen Kuvalehdelle, joka piirsi uudet kuntarajat sivuilleen.

Nousi älämölöö. Monet maakuntien miehet ja naiset kokivat, että ministeriö pakkoliittää kuntia.

Hallituksesta vedettiin käsijarrua. Kuvalehden julkaisema suunnitelma leimattiin keskeneräiseksi.

Kun hallitusohjelma huutaa kuntauudistusta, hallituspuolueiden poliitikot puhuvat asiasta varovaisesti ja osin ristiriitaisesti. Kokoomuksen kansanedustaja ja puolueen kuntatyöryhmän vetäjä Petteri Orpo tunnusti Ylen haastattelussa keskiviikkona, ettei kuntien määrä vähene alle sataan ilman pakkoliitoksia.

Orpo ei suoraan ottanut kantaa, tarvitaanko pakkoliitoksia.

SDP:n kansanedustaja Antti Lindtman, joka on myös Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kiemurteli samassa haastattelussa, kun puhe kääntyi pääkaupunkiseudun liitoshapuiluihin. Niissä Helsinki haluaa liittyä, Espoo ja Vantaa eivät.

Pääkaupunkiseutu on kuntauudistuksen ilmapuntari. Jos siellä ei tapahdu mitään, muualla Suomessa on vielä viileämpää.

Sisäministeriö esittelee virallisesti kuntakarttansa tammikuun lopulla, jollei sekin siirry vaalien jälkeiseen aikaan. Tarkkaa päivää ei ole kerrottu.

Kun se esitellään, joutuvat ministerit ottamaan kantaa, menikö uudistuksen lanseeraus käsikirjoituksen mukaan.

Vastaus tähän on jyrkkä ei.

On harmillista, että välttämätön kuntauudistus saattaa paukahtaa karille. Jos näin käy, haverin maksaja on kansalainen.