Ooppera
Richard Straussin ooppera Elektra Ruotsin kuninkaallisen oopperan tuotantona Savonlinnan oopperajuhlilla 28.7.
Musiikin johto Patrik Ringborg, ohjaus Staffan Valdemar Holm, lavastus ja puvut Bente Lykke Møller, valaistus Torben Lendorph, kuoron valmennus Folke Alin ja Christina Hörnell.
Päärooleissa: Katarina Dalayman — Elektra, Emma Vetter — Krysothemis, Elektran sisar, Marianne Eklöf — Klytaimnestra, Elektran äiti ja Marcus Jupither —Orestes, Elektran veli.Richard Strauss sävelsi vuosina 1905—06 oopperat Salome ja Elektra. Molemmat kertovat voimakkaan pakkomielteisistä naisista.

Hugo von Hofmannsthalin libretto perustuu Sofokleen tragediaan kuningas Agamemnonin perheestä. Elektra kantaa kaunaa äidilleen, joka rakastajansa avittamana kostoksi surmasi aviomiehensä tämän uhrattua vanhimman tyttärensä saadakseen sotaonnea Troijan sotaan. Ooppera rakentuu Elektran kostoajatusten ympärille.

Richard Straussin musiikki on hurmaavaa. Siinä on mahtavaa voimaa kuvata tunteita ja tilanteita. Sraussilla on myös ollut ihmeellinen taito nostaa partituuriensa nuottimassasta aina oikeat melodiat pintaan, punoa niitä yhteen ja raskaasta orkesterikoneistosta huolimatta tuottaa kuulasta harmoniaa, jopa bitonaalisenakin.

Elektra rakentuu Salomen tapaan päähenkilön varaan.Muut roolit ovat tilkkeitä tarinan kerronnan helpottamiseksi. Katarina Dalayman Elektrana oli vakuuttava. Tunnin ja 45 minuuttia kestävän oopperan lauluosuuksista Elektra on äänessä 80 prosenttia ajasta.

Melodiat eivät Straussin tapaan ole helppoja, mutta silti Dalayman säilytti koko ajan äänen hallintansa, sävytti tunnelmia, artikuloi selkeää saksaa ja teki draamaa myös näyttämöllä. Vaikuttava suoritus.

Vahvoihin roolisuorituksiin ylsivät myös Marianne Eklöf Klytaimnestrana ja Emma Vetter Krysothemiksena.

Puvustus ei tuntunut pukevan ketään. Elektralla oli päällä hompsuista mustaa, mikä jotenkin sattui kuvaan, mutta muut naiset näyttivät luonnonsuoleen ahdetuilta makkaroilta. Lavastus sen sijaan kahdella seinällä toteutettuna ahtautena täydensi hyvin tekstin ahdistusta.

Kapellimestari Patrik Ringborg ja orkesteri olivat tehneet kotitehtävänsä. Musiikki helmeili täsmällisesti, ja teknisesti usein epäkiitolliset sävelkulutkaan eivät jättäneet mitään hampaankoloon, vaan musiikin kiihkeissäkin tyrskyissä oli turvallista keinua.

Ruotsalaisten vierailu osoitti, että helpon laivamatkan päässä on vankalla ammattitaidolla varustettu oopperatalo, jonka antiin voi Tukholman-matkojen viihdykkeenä turvallisin mielin turvautua.

Jukka Lind