Robin Hood Korvenkylän kesäteatterissa. Käsikirjoitus ja ohjaus Mari Kahri. Musiikki Iikka Kahri. Arvio perustuu esitykseen 13.7. Viimeinen esitys 25.7.Korvenkylän kesäteatteri on useana vuotena ollut alueen yleisöimuri. Sen vetovoima on perustunut hyvin tehtyihin esityksiin ja koko kylän mainioon yhteishenkeen.

Tämänkesäinen Robin Hood hyödyntää teatterin vanhoja konkareita ja muita voimatekijöitä, mutta myös nuorta kaartia on mukana. Näytelmä on upouusi, toki klassikkotarinan toisinto.

Mari Kahrin kirjoittama ja ohjaama Robin Hood huutaa rämäkästi alueen ääntä. Suur-Nottingham vertautuu hyvinkin Suur-Kouvolaan. Vaikka suuri on suurta, näytelmä liputtaa pienen kylän puolesta niin tekstinä kuin toteutettuna esityksenä — jopa Mylsä on tylsä.

Seriffin riistämät maalaiset puhuvat rehevää paikallista murretta, ja se on ilo korvalle. Ilveilijät suoltavat riimiteltyjä vitsejä, ja virkamiehet osaavat hallintotermit. Puhetapojen moninaisuus kertautuu eri kansanosien puvustuksen eroissa. Musiikki ja liikunnan kieli vielä jatkavat ilmaisumuotojen kirjoa.

Kyläläiset ovat vähintään sukua Pohjantähden torppareille ja mäkitupalaisille. Kun vallanpitäjät alistavat, rohkeat mökinakat nostavat nyrkkinsä pystyyn ja uhkuvat taistelutahtoa. Lannistumattomuuden julistusta pehmentää huumori.

Suur-Nottinghamin maailmassa on suorastaan osoiteltuja yhteneväisyyksiä nykypolitiikan kanssa. Lukuisten verojen kertymä hupenee johonkin muuhun kuin asukkaiden hyväksi. Enimmäkseen viittaukset ovat vitsikästä ilakointia. Kuningas Rikhardin puheessa väärämielisyyden kuvaus saa kyllä paatoksen piirteitä.

Esiintyjiä on nelisenkymmentä, ja muutamat saavat vaihtaa vaatteita kiivaaseen vauhtiin. Kaikki eivät ole kaikissa taidoissaan yhtä eteviä, mutta olennaista on, että esityksen rytmi pelaa.

Äänimaailmaan sopivat hienosti nokkahuilut, viulut ja keppien kalske. Miksi ihmeessä ensimmäinen laulu on englanniksi? Tapahtumien ympäristöön siirtymisen pitää tapahtua toisenlaisilla keinoilla. Suomeksi lauletut veivät tarinaa eteenpäin paljon paremmin.

Ulkoilmateatteriin kuuluu kuin pakosta oikeat eläimet, oikeat ajopelit ja muut sisänäyttämöllä vierastettavat jutut. Korvenkylässä mitä omintakeisinta on vuohi. Se osaa olla niin jukuripää, että sen on täytynyt lukea käsikirjoitus huolellisesti.

Päivi Taussi