Tankki täyteen näivertää suomalaisuuden ytimessä
8.7.2010 0:00
Neil Hardwick - Jussi Tuominen: Tankki täyteen. Ohjaus Timo Rissanen, äänet Eppu Harju, puvustus Saija Hämäläinen, lavasteet Toimi Hiltunen, Kasperi Kunelius, Päivi Naski. Rooleissa mm. Jalle Niemelä, Heini Salopelto, Arttu Laitinen, Pekka Lohi, Jonna Laitinen. Ensi-ilta Kyminlinnan kesäteatterissa 30.6.Jotta näkisi lähelle, pitää mennä kauas tai ainakin tulla matkan päästä. Siksi tarvittiin britti Neil Hardwick näyttämään meille tv:ssä, miten viihdyttävää on kotimaisen tuppukylän arki. (Tosin suomifilmin ammattilaiset pekkapuupäineen olivat tehneet saman joitakin vuosikymmeniä aiemmin Edvin Laineen laatutöistä puhumattakaan).
Tilannekomiikkaan, kaskuiluun ja reiskajalkaisiin, permiskiharaisiin kantasuomalaisiin tyyppeihin perustuva Tankki täyteen iski aikoinaan urbanisoituvan kansan helliin paikkoihin, ja taitaa iskeä edelleen.
Karhulan työväen näyttämön isännöimän Kyminlinnan kesäteatterin näytelmäversiossa pölyt ovat pysyneet tukevasti pyyhkimättä sitten 80-luvun, oli kyse ulkoisesta koreudesta tai sisäisestä olemuksesta. Sketsimäisistä tykötarpeista on koottu sujuva ja yhtenäinen kokonaisuus (dramaturgia Outi Keskevaari). Sisällöllisesti Tankki täyteen on aika höttöä, pikemminkin ilmiöitä toteavaa ja tunnistavaa kuin niitä tutkivaa.
Ajan henki lehahtelee, jopa niin, että luonnehtisin esitystä paitsi juurihoidoksi myös opetusnäytelmäksi nuorille, jotka haluavat tietää, miten elettiin silloin, kun mammat ja papat vielä olivat voimissaan.
Timo Rissasen ohjaus on huoliteltua ja heruttelee komiikkaa irti joka kohtauksesta. Esityksen tempo ei vielä ensi-illassa yltänyt farssin riehakkuuteen, mutta hersyvässä komediassakin on kylliksi lystiä. Jalle Niemelä loistaa luontevana, leppoisana Sulo Viléninä, jonka replikointi on omaa luokkaansa. Parikymmenpäinen muu näyttelijäjoukko tekee roolinsa miellyttävän tasaisesti, virheisiin hairahtumatta.
Anna-Maija Järvi-Herlevi
