Sirpa Puskala: Enkelin vapaailta. Ohjaus ja sovitus Tommi Tainio, lavastus Taina Kuninkaala, laulut Marko Taipale, koreografia Tommi Tainio ja Jenni Spännäri, puvut Päivi Naski ja Leena Kivinen. Rooleissa Karhulan Työväennäyttämön nuorten ryhmän jäseniä. Ensi ilta Kyminsuussa 13.11.2009.Heti kärkeen tunnustan, että nautin Enkelin vapaaillan joka hetkestä. Sirpa Puskalan suomalaisen väkivaltaisuuden juuritulehdusta ja teini-iän pakollisen aivomyrskyn seurauksia tutkiva teksti on ilmava mutta hyvin raiteilla. Kun siihen yhdistää Tommi Tainion huolellisen henkilöohjauksen, kohtausten hyvän rytmityksen ja Marko Taipaleen hienon panoksen laulujen sävellyksissä ja harjoituttamisessa, tulos on aivan loistava. Asiaa ei tietenkään pahenna Karhulan perinteikkään Työväennäyttämön nuorten näyttelijöiden paneutuva roolityö ja naseva visualisointi. Enkelin vapaapäivä on yhtä aikaa sekä huumevalistusta, ihmissuhdeopastusta että eettistä pohdintaa. Enkeliopiston musta lammas (Sonja Hämäläinen) saa huollettavakseen remminheiluttaja-isän (Arttu Laitinen) ja nurkkaan sysityn äidin (Nanni Olsson) esikoisen Santun (Jaakko Markkanen). Santtu lankeaa suojelevan enkelinsä valppaudesta huolimatta huumeisiin, ja aiheuttaa välillisesti tyttöystävänsä Annan (Milla-Mari Pylkkänen) kuoleman, kun Annan suojelusenkeli (Marika Huomolin) on mennyt ottamaan omin luvin vapaata...

Koska kieli on päivitettyä puhekieltä, usein karvastelevaksi koettu opetusnäytelmäosuus luiskahtaa huomaamatta perille. Enkeleiden nostaminen näytelmän avaintekijöiksi asettaa puolestaan eettisen osuuden tarjottimelle. Jokaisessa ajassa on arvoromahduksia, mutta tuntuu kuin nyt ilmiön vahingollisuus nuorille tunnistettaisiin ja tunnustettaisiin muuallakin kuin ripariteologien joukossa - arvokeskustelun jano on kova, ja armahtavaisia enkeleitä elämään toivoo moni, joka suree sitä, miten syvään uneen Jumala on humahtanut.

Enkelin vapaapäivä voi käynnistää tervetulleen dialogin. Ja ihan varmasti jokainen sen toteuttamiseen osallistunut saa kokea käytännön tasolla, että yksikin ihminen voi vaikuttaa tässä maailmassa; vielä parempi tietysti, kun mukana on kokonainen porukka!

ANNA-MAIJA JÄRVI-HERLEVI