Haminan taideseura Ry:n 60-vuotisjuhlanäyttely 14.8. saakka Haminan kirjaston galleriassa
Liisa Mäkelä, Riitta Viljanen, Pirjo Mielonen, Toivo J. Niskanen, R-L. Reinikkala, Kata Ögård, Hannele, Ögård-Forsman, Irma Kuittinen, Liisa Kangasperko, Mirja Uosukainen, Heikki Salmenhaara, Lea Peippo, Maija-Riitta Jäppinen, Päivi Krouvi, Maarit Luukkonen, Niina Maaskola, Laura Pekkanen, Mirja Marttila, Ritva Suurnäkki, Tellervo Korjus, Erkki Liikkanen, Mikko Ranki, Anja Pakkanen, Hanna Tolonen, Heli Rosendahl, Asta Liljander, Heli Ollikainen-Zaretski, Marja-Terttu Ojala, Väinö Pasanen, Eija Näppi, Satu Suomensyrjä, Eija Ylinen-Virtanen.Katsojaa odottaa eloisa ja ehkä jonkin verran levotonkin kokonaisuus. Juhlanäyttelyn sitoo menneeseen muutama tunnelmallinen, varhaisen perustajajäsenen, Eino Sonkerin (1905—1965), vanhaa Haminaa kuvaava öljymaalaus. Muutoin teokset ovat viimeisiltä vuosilta.

Takaseinän intensiivisenä katseenvangitsijana toimii Kata Ögårdin paperille maalattu, napein ja nauhoin kirjottu Peacock Blue, jonka riikinkukonsinestä ei säpinää puutu. Kirjontaa on nykytaiteessa nähty muun muassa valokuvataiteen ja grafiikan tehokeinona.

Ögårdin sisarukset ovat estottomia kokeilijoita ja sellaisina oivallinen piristysruiske mihin tahansa taideseuraan. Hannele Ögård-Forsmanin mustikkaa värin ja rytmin avulla tutkiva kolmen kollografian sarja on yksinkertaisen hienostunut kokonaisuus.

Muodon haku ja rytmi ovat pääosassa myös Ritva Suurnäkin ja Pirjo Mielosen aihettaan abstrahoivissa töissä. Liisa Mäkelä tutkii öljy- ja pastelliteoksissaan, kuinka pienin keinoin voi onnistuneesti saada aikaan kuultavia heijastuksia. Riitta Viljasen pastellit ovat aina taatun esteettisiä mutta tällaisina jo niin kovin tuttuja.

Vierekkäin asetettujen taiteilijoiden työt puhuttelevat erilaisuudellaan. Käsittelytavan, värin tai valon kautta luodut kontrastit synnyttävät rytmiä ja antavat ryhtiä kokonaisuudelle. Liisa Kangasperkon puuterinpehmeät kesämaisemat asettuvat herkäksi taustaksi Irma Kuittisen valossa kimmeltäville Vesileikeille. Kuittisen vuosia jatkunut johdonmukainen tutkimusmatka veteen on maksanut vaivan.

Maija-Riitta Jäppinen, Heli Rosendahl ja Väinö Pasanen vaeltavat maisemassa. Pasanen vaaleanpunertavine ja -violetteine varjoineen tällä kertaa onnistuneimmin. Keveän kaunis on myös M-T. Ojalan akvarelli, Varjoisa. Akvarellissa moni kompastuu turhantarkkuuteen. Ei kadunnumero liene katukuvassa oleellista, jos ei ole kartanteosta kyse.

Mikko Ranki on oma lukunsa. Hänelle tarkkuus on toinen luonto. Kuunnelkoon mies sisäistä ääntään, kun osaa asiansa niin hyvin. Ikkunasta avautuva katunäkymä Haminan markkinoille on sommittelultaan kerrassaan vilpoisa ja toimii mitä mainioimpana kuvituskuvana.

R-L. Reinikkalan pienissä grafiittipiirustuksissa on vankka myyttinen kerrostuma. Päivi Krouvin monokromaattiset harmaasävymaalaukset toimivat rauhallisena kontrastina kuuman punaisen ja viileän sinisen liitosta syntyvälle Maarit Luukkosen peitevärityölle, Jordanian raja. Krouvin suurimman työn perspektiivissä tosin on jotakin oudosti vinksallaan.

Eija Ylinen-Virtasen intarsiat ja puutyöt puoltavat kunniakkaasti paikkaansa muiden joukossa, eivät tosin niinkään veistostaiteena, kuin taitavana taidekäsityönä.

Tuula Huittinen