Salmela pitää otteessaan
23.7.2010 0:00
Samuli Heimonen: Lahja, 2010.
Kuvaaja: Leena-Riitta Salminen
Taidekeskus Salmela 2010. 8. elokuuta saakka.Heinäkuisena hellepäivänä väkeä lappoi Salmelaan bussikaupalla. Ihmiset keskustelivat näkemästään. Salmela koetaan kotoisaksi, ja taidenälkä tulee varmasti tyydytetyksi. Mietin vetovoiman salaisuutta. Hurjapäisiä kokeiluja ei ole etsimällä etsitty, mutta eipä ole hyydytty paikoilleenkaan. Teemat ovat tässä ajassa usein esiintyviä.
Päärakennuksen klassikkotaiteilijat ovat saaneet seurakseen nuoria lupauksia. Yleisilme on elinvoimainen ja rytmisesti vaihteleva.
Taiteilijoiden ikäjohtaja Lauri Ahlgrén (s. 1929) on päästänyt abstraktin ilmaisunsa uuteen, värikylläiseen vauhtiin. Kimmo Pyykkö on tutkinut aarrearkkuaan ja tunnustellut esineiden viestejä tunteisiin vetoavalla tavalla.
Kristian Krokfors avaa keskustelun kaupungistumisestetiikasta ja Pirkko Nukari hienovireisesti luontosuhteesta. Jesus Angel Bordetas ja Samuli Heinonen nostavat esiin atavististen myyttien voiman, edellinen liekkimäisen värin ja Heinonen surrealistisen fantasioitten kautta. Niissä ihminen on mykistävien haasteitten edessä. Annuli Viherjuuri näyttää toiseuden, vierauden tuntoja taidokkailla maalauksillaan ja avaa näkymän naisen roolien monimutkaisuuteen.
Domanderin näyttelyalueella ottavat mittaa toisistaan Näyttelyluokan nuoret tekijät, joista valtaosa on 70-lukulaisia. Yleisö pääsee äänestämään suosikkiaan.
Markku Haanpää etsii kaupungistumisen juuria puunjuuri- ja lyöntimetalliveistoksillaan. Samaa tekevät Kasper Muttonen arkkitehtuurin muotokielisine teoksineen ja Salla Laurinolli eteerisine rakennusaihioineen. Kadut, kodit ja marketit kansoittava asukas puuttuu. Luonto näyttäytyy Sini Anttila-Rodriquezin uhanalaisissa teoksissa pelottavana, ei perinteisenä idyllinä. Asta Pajusen utuisten, tilaa taidokkaasti lomittavien sisäkuvien orkideat ovat ajan cityluontoa.
Nuoret tekijät ovat hioneet ilmaisunsa omaleimaisiksi. Taitavalla näköiskuvauksella Maria Laine käy käsiksi ihmisen yritykseen löytää paikkansa ja minuutensa. Teemu Korpela tavoittaa upeasti luovan prosessin vallassa ponnistelun, flow-tilan. Vappu Rossin parit etsivät toistensa läheisyydestä tarkoitusta elämälleen. Sama teema askarruttaa Juhana Moisanderia, joka valokuviinsa tuo yhdeksi osakkaaksi kuoleman.
Näyttelyn nuorin tekijä Jussi Halonen (s.1990) työstää fyysisellä voimalla harmaan sävyjä. Sukulaissielu on Klaus Kopu, joka taas hurjailee villeillä väreillä ja ronskilla maalausotteella.
Nana Hermunen pyörittelee tuhdit sävynsä vain väljästi viittaamaan lähtökohtaan. Hänenkin otteensa korostaa maalausprosessin ruumiillisuutta. Hanna Peräkylän ompelutehosteiset teokset kuiskivat lempeästi aitan hämäristä.
Nuorten kuvataidekilpailu ratkeaa heinäkuun puolivälissä.
Leena-Riitta Salminen
