Outi Sunila: Wall Writings II. Sekatekniikka: pinssit, Styrofoam, kangas, puu.

Outi Sunila: Maailma kusee. MUU-galleria 30.5. saakka. Lönnrotinkatu 33, Helsinki.Outi Sunilan näyttelyn nimen provosoiva tokaisu Maailma kusee on sitaatti tuntemattomalta seinäkirjoittelijalta. Pieniin rintanappeihin on painettu 120 tekstiä, jotka Sunila on tallentanut erilaisilta seiniltä kahden viime vuoden aikana. Peräti 20 000 nappia on järjestelty taideteoksiksi: ne muodostavat kolmen suuren taulun pinnan.

Seinäkirjoitusprojektin eräänlainen alkusysäys oli karhulalaisessa alikulkutunnelissa suurin kirjaimin lukenut Alas demokratia, jonka nähtyään Sunila innostui kirjoituksien käytöstä taiteessaan. Tekstin oli tarkoitus olla esillä viimevuotisten Kotkan 130-vuotisjuhlallisuuksien aikana suurena, värikkäänä installaationa kaupungintalon seinällä. Installaatio oli osalle päättäjistä kuitenkin liian ärhäkkä, eikä sitä toteutettu. Onneksi Sunila ei lannistunut.

Rintanappien paljous houkuttelee lukemaan. Tekstien taso vaihtelee: nokkelat ja suorastaan henkevät huomiot ovat räävittömien ja rasistien huutojen seassa. Yksisilmäiset tokaisut ja karkeudet ovat kuin suoraan internetin keskustelupalstoilta — betoniseinä oli tehokas media anonyymille julistukselle ennen nettiaikaa.

Pikselimäisten pintojen tekstit erottuvat vain hyvin läheltä katsoen. Toisaalta taas mosaiikista paljastuva kokonaisuus hahmottuu vain tarpeeksi kaukaa ja silmät sirrillään katsottuna. Näihin teoksiin kannattaa aivan konkreettisesti ottaa välillä etäisyyttä. Seinällä oleva teksti kehottaa yleisöä ottamaan pinssejä itselleen, jolloin mosaiikkiin tulee pieniä reikiä.

Maailma kusee -näyttelyssä on rintanappien lisäksi toinenkin teema.

Kaksi videoteosta kuvaa kesyrottia. Mykkien eläinten tarkkailu on katsojalle eräänlainen levähdyshetki rintanappien kiljuvien viestien jälkeen. Toisen videon labyrintissa seikkailevat rotat näyttävät aktivoituvan merkkiäänestä. Kliininen videotallenne saa katsojankin tuntemaan itsensä koe-eläimeksi: jatkuva kännykän soittoääntä muistuttava pirinä vaatii reagoimaan. Tuleeko se teoksen ääniraidalta vai viereisestä huoneesta?

Red Box -teoksen rotta kurkistaa ajoittain mehevän hedelmä- ja herkkuasetelman keskeltä. Rotan punainen laatikkoasumus on anteliaasti kehystetty, ehkä palkinnoksi onnistuneen labyrinttikokeen jälkeen? Älykäs eläin ei välitä marmeladista tai rypäleistä, vaikka sitä onkin mahdollista motivoida suorittamaan tehtäviä tarjoamalla sitä itseään miellyttäviä herkkupaloja. Tulkinnanvaraiseksi jää, miten Outi Sunilan yhteistyö rottien kanssa sujui. Lopputuloksena on ajatuksia herättävää kuva-aineistoa kahden urbaanin lajin älystä ja selviytymistavoista.

Aino-Iiris Meura