Hannes Sjöblum (1874-1944) ikuisti vuosien 1902-1906 välisenä aikana kiinalaisen parturin asiakkaansa kimpussa. Kuvaaja: Suomen lähetysseurakunnan museon kuva-arkisto

Vieraan katse kameran läpi: kansalliset vähemmistöt ja vieraat kulttuurit valokuvaajien silmin 1890-luvulta 1940-luvulle.
Valokuvanäyttely merikeskus Vellamossa 28.2.2010 saakka. 25 kuvaa.1960-luvulla suomalaiset lensivät Kanarialle. 1970-1980-luvuilla suomalaisnuoret villiintyivät Manner-Euroopasta, kun käyttöön saatiin Interrail-junalippu. 2000-luvulla lennettiin jo Euroopan ulkopuolelle. Tämä vuosituhat on ollut erityisesti reppumatkaajien (packpackersien) kulta-aikaa.

TV-ohjelma Madventuresin myötä eksoottisiin kohteisiin soluttautuneista ”länkkäreistä” on tullut nykyajan eliittituristeja: hyvin koulutettuja, seikkailumielisiä ja hintatietoisia nuoria tai nuoria aikuisia. He matkustavat pidemmälle, viipyvät siellä kauemmin ja kuluttavat enemmän.

Facebook-yhteisössä nämä eliittituristit merkitsevät huolellisesti karttaan kaikki kohteet, joissa he ovat käyneet. Mitä enemmän pisteitä kartalta löytyy, sitä hienompaa. Kuvagalleriassa esitetään värikkäitä kuvia, joissa etualalla on aina reppumatkaaja itse.

Osattiin sitä ennenkin! Vieraan katse kameran läpi -näyttely merikeskus Vellamossa kertoo 25 valokuvan voimin, miten suomalaiset ovat kameroineet paitsi kansallisia vähemmistöjä myös vieraita kulttuureja. Kuvakavalkadi ei esittele värikkäitä polaroid-kuvia viimeksi kuluneilta vuosikymmeniltä, vaan maailmaa, jota ei enää ole.

Vanhimmat näyttelyn kuvista on otettu 1890-luvulla, eli aikaan ennen Suomen itsenäistymistä. Autonomisessa Suomessa eli kuitenkin vahva ja utelias sivistyneistö, joka ei kaihtanut kaukaisiakaan kohteita. Huvimatkustelua ei toki nykymuodossaan tunnettu, mutta tutkimustyö, vakoilu tai uskonto kuljettivat suomalaisia tutkijoita, sotilaita ja lähetyssaarnaajia eksoottisiin paikkoihin.

Suomen suuri ikäluokka muistanee vielä hyvin 1900-luvun alun suomalaiset tutkimusmatkailijat ja lähetystyöntekijät, mutta nyt Vellamossa tarjoutuu Aku Ankka -ja nettikauden lapsille mahdollisuus tutustua Sakari Pälsin, Mannerheimin tai Nordenskiöldin tapaisiin seikkailijoihin, jotka ikuistivat valokuvahopean avulla näkymiä eksoottisista kohteista.

Vieraan katse kameran läpi -näyttelyssä ihminen on pääosassa. Kuvissa on mukana niin Suomea asuttaneita vähemmistöjä (saamelaisia, tataareja, juutalaisia ja romaneja) kuin alkuasukkaita kaukaisista maista. Usein kuvattavat tuijottavat kameraan. Ilme on hätääntynyt tai epäilevä. Todennäköisesti useissa kuvissa kohde tuijottaa kamerakojetta ensimmäistä ja ainoaa kertaa elämässään.

Henkilöiden lisäksi myös miljöö näkyy. Senaikaisilla (1890-1940) kameroilla ei otettu kuvia lennosta kuten nykyisin, eikä valotuskaan aina onnistunut. Silti kuvissa on jotakin taianomaista menneen ajan viehätystä, joka nousee eksoottisten maisemien yläpuolelle.

Lähetyssaarnaaja Elian Collanin (1886-1973) Ylös vuorille -kuvassa neljä kiinalaista kantaa jyrkän vuoren rinteessä kantotuolissa lierihattuun sonnustautunutta turistia. Kuva tuo välittömästi mieleen siirtomaa-ajan, kun britti-imperiumi oli laajimmillaan 1900-luvun alussa.

Samaa aikakausikuvastoa edustaa hienosti myös Hannu Haahtin (1986-1935) valokuva Ambomaalta heinäkuussa 1911. Kuvassa näkyy satamäärin alkuasukaskalastajia, jotka keihästävät polviin asti ulottuvassa vedessä kookkaita kaloja.

Gustaf Nordenskiöldin (1868-1895) intiaanikuvat sen sijaan ovat kuin nykyaikakauslehtien mallikuvastoa. 1800-luvun hopi-intiaani nojaa kivenjärkäleeseen suu puoliavoimena kuin nälkiintynyt Catwalk-malli Cosmopolitanissa, Ellessä tai Voguessa.

Pohjola ei ollut 1800-1900-luvun vaihteessa kulttuurisesti sellainen maanosien välinen sulatusuuni kuin 2000-luvulla. Suomalaiskeskuksista löytää etsimättäkin burkhaan pukeutuneen naisen, mutta Samuli Paulaharjun (1975-1944) Kevujoella 1926 ikuistaman Kadja-Nillan tapaisia, ylväitä saamelaisia ei taida löytyä enää kuin historiankirjoista.

Vieraan katse kameran läpi -näyttely esittelee valokuvien osalta vuonna 2002 Tampereen taidemuseoon rakennetun näyttelyn, josta on toimitettu myös kirja Vieras katse. Kiertonäyttely on kiertänyt Suomea jo usean vuoden ajan, ja on hienoa, että se on saatu myös merikeskus Vellamoon Kymenlaakson maakuntamuseon tiloihin.

Näyttely avaa hienosti menneisyyden perspektiivistä monikulttuuriseen maailmaamme, jossa kansat sekoittuvat ja etäisyydet katoavat matkustelun ja tietotekniikan kehittymisen myötä. Kuvat ovat paitsi antropologisesti myös kuvauksellisesti kiinnostavia.

Näyttely on myös hyvä muistutus reppumatkaajille siitä, että suomalaiset ovat menneet maailmalle ennenkin. Ei se reppu selässä reissaaminen mikään uusi keksintö ole.

MATTI TIEAHO