Konsertti

Soile Isokoski viritti herkän joulutunnelman

16.12.2016 4:00
Kuva: Linda Varoma
Soile Isokoski
Soile Isokoski
Soile Isokoski

Kymi Sinfoniettan joulukonsertti Kotkan kirkossa 14.12. Kapellimestari Petri Sakari. Laulusolisti Soile Isokoski.

Kymi Sinfoniettan kausi huipentui perinteiseen joulukonserttiin, jonka solistina loisti aikamme kysytyimpiin sopraanoihin lukeutuva Soile Isokoski. Kuten arvata saattoi, hän sai kuulijat liikkeelle runsaslukuisina.

Isokosken taiteen kivijalkana on soinnin puhtaus ja sen notkea eleganssi.

Isokosken taiteen kivijalkana on soinnin puhtaus ja sen notkea eleganssi. Ilmaisussa on syvyyttä ja linjakkuutta, sekä malttia kuunnella myös hiljaisia sävyjä. Tulkinnoissaan hän välttää ylilyöntejä ja liian leveällä pensselillä operoitua ilmaisua. Ehkä tästä johtuen kovin vahvaa tykitystä ei salissa kuultu, ja äänen käyttö suhteutettuna tilaan jäi joiltain osin pieneksikin.

Orkesterin avausnumerossa, Giuseppe Martuccin Notturno, kuultiin levollisen soljuvaa sävelvirtaa. Hiljattain joukostamme poistuneen Einojuhani Rautavaaran Johdanto kamarioopperasta Tietäjien lahja aukesi harmonisen tasapainoisena. Siihen kapellimestari Petri Sakari loihti elävästi vaeltavia tehoja.

Max Regerin Marian kehtolaulussa Isokoski väritti valoisan instrumentaalisia sävyjä. Richard Straussin Morgen on helmi, jota sopraano lähestyi kevyellä otteella. Sen lämmin tunteellisuus heräsi eloon hyväilevän rauhoittavana orkesterin hienovaraisen osuuden myötävaikutuksella.

Jean Sibeliuksen viidessä joululaulussa op. 1 alun sopraano-osuus jäi orkesterin varjoon. Lauluissa En etsi valtaa, loistoa ja On hanget korkeat nietokset Isokoski tavoitti tunnelman, jossa läsnäolon tuntu terävöityi. Niiden linjakas tulkinta toteutui aidon perinteen hengessä.

Loppujakson parhaimmistoa tarjosi Eero Kestin eläväksi sovittamat Heino Kasken Mökit nukkuu lumiset ja Ahti Sonnisen Rauhaa vain rauhaa. Niissä Isokosken lempeässä vaipassa vaelteleva tekstuuri tavoitti joulun ihmeen maltillisen levollisella tavalla.

| REIJO PAAVOLA

Hyvää: Solistin soinnin linjakkuus ja eleganssi sekä orkesterin maltillinen kokonaisuus.

Huonoa: Solistin sointi ei kaikilta osin tavoittanut riittävää kantavuutta.

Erityistä: Ohjelmistossa runsaasti kotimaisen jouluperinteen parhaimmistoa.