Kepeästi koiran silmin

19.3.2011 0:00

Kari Pyrhönen: Tessu, maailman viisain koira. Varjo & Säde-tuotanto 2011.Tällä levyllä on liikuttava syntytarina. On toimittaja ja muusikko, joista tulee ystävät. Vuosien jälkeen muusikko sairastuu, ja hän joutuu jättämään ammattinsa. Maaseudulla asuva muusikko tekee runoja koiralleen. Toimittaja tekee runoihin sävelet, kasaa studiokokoonpanon ja tekee runoista musiikkialbumin.

Kaksi albumia aikaisemmin tehnyt toimittaja-muusikko Kari Pyrhönen on tehnyt ystävälleen Kari Luukkoselle kauniin ystävänpalveluksen. Tessu-albumin muusikot vievät kuulijan nopeasti kepeisiin tunnelmiin. Albumille on saatu poikkeuksellisen ehyt ja levollinen tunnelma. Ääni-illuusiossa on jotain samaa kuin Neil Youngin Harvest Moon -klassikossa.

Tällä albumilla kuuluu, kuinka tärkeää on, ettei yritetä liikaa ja liian nopeasti. Kun nuotit valitaan hyvin, niitä ei tarvitse niin paljon. Hyvä soitto ja sovitus vahvistaa myös sävellystä.

Soittajaksi studioon Pyrhönen on saanut tuttuun tapaan erinomaisia tekijöitä. Muun muassa kitaroita, banjoa, mandoliinia ja dobroa soittava Jarmo Nikku ansaitsee viulisti Kukka Lehdon kanssa erikoiskiitokset. Pyrhönen on saanut studioon ilmapiirin, jonka tuloksena syntyi pakoton, rauhallinen kuuntelukokemus. Folk-henkisesti tuotettu albumi vie kuulijan helposti kotoisiin ja valoisiin tuntoihin, joita nuuskitaan ja eletään hauskasti pääkoira-Tessun kautta.

Kari Pyrhösen laulua kuunnellessani olen joskus pohtinut, onko se aitoa tulkintaa, vai vaipuuko Pyrhönen laulaessaan vähän samanlaiseen roolikoomaan kuin Itä-Karjalan itkuvirsien laulajilla oli aikanaan tapana. Näin hiljattain Pyrhösen keikalla, ja olen nyt vakuuttunut, että Pyrhönen on aito.

Levyn kohderyhmäksi on mainittu lapset. En ole ihan varma, tarttuuko kehittymätön lapsenkorva näin hienosointiseen musiikkiin kaikenmoisten hevisaurusten jälkeen. Entisenä koiranomistajana ostaisin tämän albumin mielummin koiraihmisille. Kari Luukkosen tekstit voi helposti ymmärtää naiveina, mutta kyllä hän oivasti lukee koiran elämää.

Matti Tieaho