Anna päätyy morsiameksi ketulle
3.9.2010 0:00Matti Larjavaara: Ketunmorsian. Gummerus 2010.Sudenmorsian on yksi niistä Aino Kallaksen mestariteoksista, joiden teemana on luvaton, tuhoisa rakkaus. Matti Larjavaaran romaanin Anna askaroi gradussaan sellaisten kysymysten parissa kuin mikä merkitys Kallaksen omilla elämänvaiheilla oli ”Surmaavan eroksen” teosten synnylle ja miksi Kallas halusi kirjoittaa naisen eroottisista haaveista.
Ketunmorsian romaanin nimenä leikittelee aiheellaan. Kettu on Kimmo, toista kertaa naimisissa oleva kirjallisuuden professori, Annan ohjaaja. Annan ja Kimmon välille syntyy suhde, ensin leikinpäiten. Anna rinnastuu Ainoon, jopa niin, että yliopistolla toinen professori vahingossa kutsuu häntä Aino Kallakseksi.
Kettu, kansansatujen velmu, on tietenkin vihje siitä, että tämä luvattoman rakkauden tarina ei ole kuolemanvakava.
Matti Larjavaaran esikoisromaani on pinnaltaan kepeää romantiikkaviihdettä. Se pelailee tarkoitukseen sopivalla sanastolla, niin että ihanat, lumoavaisuudet ja suudelmien huimaavuudet vilistävät mielessä ja ohi liihottaa peräti surun mustasiipinen lintu. Vastapainoksi on sitten suorasukaisuuksia, kuten persettä, pierua ja nussimista, varsinkin rempseäkielisen mutta vakavamielisen Annan käyttäminä.
Paljas tarina olisi äkkiä kerrottu. Romaanin kiinnostavuus on kuitenkin muussa, Annan ja Kimmon loputtomissa kirjallisuuskeskusteluissa.
Ketunmorsian todistaa oikeaksi tutkijahenkilöidensä puheet siitä, että teos avautuu sitä rikkaampana, mitä enemmän lukija tietää sen taustoista. Juuri viittaukset tekevät Larjavaarankin kirjasta kirjallisuutta. Ketunmorsian houkuttaa etsimään tietoa, mitä todellisuuden Kallas-tutkimukset kertovat, se yllyttää lukemaan joko uudestaan tai ensi kertaa Kallaksen tuotantoa ja muiden Annan ja Kimmon keskusteluaiheiden kirjailijoiden teoksia.
Kirjassa toistuvat ruokailuhetken kuvaukset. Kun pariskunta setvii myös kirjallisuustieteen käsitteitä, nuo toistuvuudet voi vaikka heidän innoittamanaan tulkita johtomotiiviksi. Niinpä ne ehkä ylistävät arkipäivän tavallista hyvää. Silti syömisselostukset vaikuttavat ennen muuta jaarittelevan kertojan valinnalta. Toinen toistuva eikä aina onnistunut aihelma ovat seksikuvaukset. Tarpeentyydytykset asettuvat rinnakkain.
Annalla ja Kimmolla on 25 vuotta ikäeroa. Se antaa kertojanääniin historiantajun. Se, mikä toiselle on hämärää muinaisuutta, on toiselle järkyttävän kirkas eilispäivän uutinen.
Ketunmorsian ilakoi kirjailija-kertoja-henkilöasetelmillaan. Anna ja Kimmo nimittäin kirjoittavat omaelämäkerrallista romaania, ja senkin nimeksi tulee Ketunmorsian. Onkohan heidän sepitteensä ihan erilainen kuin Larjavaaran?
Päivi Taussi
Esikoiskirjailija tuntee miljöönsä
Matti Larjavaara (64) on Helsingin yliopiston suomen kielen professori.
Larjavaara on julkaissut tieteellistä kirjallisuutta suomesta ja sen lähisukukielistä (väitöskirja itämerensuomen demonstratiiveista 1986).
Kaunokirjallista taipumusta hän on osoittanut esimerkiksi kääntämällä lyydiläistä runoutta.
Ketunmorsian on hänen esikoisromaaninsa.
Romaanin akateeminen miljöö on tekijälle tuttu, sillä Helsingin yliopistossa muun muassa suomen kieli ja kotimainen kirjallisuus kuuluvat samaan laitokseen.

















