Esa Sirén antaa uutuuskirjassaan kunniaa niin suomalaisille kuin venäläisillekin. Kuvaaja: Arkisto

Esa Sirén: Vastaisku Syvärillä.
318 sivua. Gummerus 2010.Esa Sirén tekee sotakirjoillaan arvokasta työtä. Hän kertoo realistisella tavalla Suomen kohtalonhetkistä. Nuorimmat, joilla on sodasta minkäänlaisia henkilökohtaisia muistoja, ovat jo yli 70-vuotiaita; nuorimmat sodassa taistelleet yli 80-vuotiaita.

Sirénin uusimmassa teoksessa on aistittavissa pelko ja jännitys. Hänen avullaan Suomen sotiin voi uppoutua oman mielikuvituksensa muovaamassa poterossa ollen.

Vastaisku Syvärillä sijoittuu Neuvosto-Karjalaan; Suomi käy hyökkäyssotaa. Ollaan sukukansojen mailla, Suomen vanhojen rajojen ulkopuolella.

Sirén käyttää helppolukuista kieltä, luvut ovat lyhyitä, kohtaukset ripeitä.

Kirjaan pystyy keskittymään rauhattomassakin ympäristössä.

Paikoin teoksen kieli on ronskia, sillä sodan arki on absurdia, kuolema väijyy koko ajan ja kun se iskee, jälki ei ole kaunista.

Yksittäiset esimerkit kertovat säälimättömistä kohtaloista.

Neuvostoliitto lähetti sotilaitaan pieniin iskuihin ja varmaan kuolemaan vain selvittääkseen, missä suomalaisten ammuntapesäkkeet olivat ja olivatko nämä hereillä.

Mutta Sirén osaa huumorinkin. Naurukin on läsnä. Ei voi olla hörähtelemättä esimerkiksi sille, että tunnussanana on käytetty sanaa lakritsipatukka. Sanaa, jonka on havaittu olevan erityisen vaikea ulkomaalaisten, tässä tapauksessa venäläisten, ääntää.

Kirjailija antaa kunniaa myös venäläisille. Vaikka he eivät aktiivisesti kirjassa esiinnykään, neuvostosotilaat ovat käytännössä samanlaisia kuin suomalaiset. Sirénin kuvaamat suomalaisjoukot osaavat kunnioittaa vanjaa.

Mitään puhtoista sankaritarinaa Sirén ei ole kirjoittanut. Viina on läsnä, ja välillä suomalaiset haluavat tappaa kujeillakseen, vain huomatakseen, että tuli tehtyä karkea virhe. Venäläiset vastasivat tuleen ja aiheuttivat suomalaisille isot miestappiot. Kaikki pelkän ”kepposen” takia.

Historia tulee tutuksi. Internet on täynnä lisätietoa tapahtumapaikoista. Sirénin kirjat perustuvat todellisuuteen; hänen isänsä oli sodassa.

Sota oli kauan sitten, mutta Sirénin avulla sitä alkaa ymmärtää enemmän. Teoksen ihmiset ovat samanlaisia kuin tänäänkin.

Jos ei ole juuri harrastanut lukemista, tällä teoksella sen voi aloittaa.

Kari Kauppinen