Veikko O. Tähti: Viimeinen artteli. Books on Demand, Helsinki 2009. 147 s.Virolahtelaisen Veikko Tähden kirja Viimeinen artteli kertoo yhden suvun vaiheiden kautta Tytärsaaren elämää. Tarina alkaa vuonna 1821 syntyneestä Tuomas Hallista ja päättyy toiseen maailmansotaan.

Kirjassa seurattava suku on Veikko Tähden omia esivanhempia. Henkilöt syntymä- ja kuolinaikoineen ovat todellisia, samoin heidän elämäntapansa, mutta itse tarina lennokkaine käänteineen on suurelta osalta fiktiota. 1930-lukua lähestyttäessä tiedot kuitenkin selvästi tarkentuvat.

Tytärsaarelaiset ovat eläneet hylkeenpyynnistä ja kalastuksesta. Karjaakin oli hieman ja virolaisten kanssa käytiin seprakauppaa. 1900-luvulle tultaessa laivanrakennus ja merenkulku tulivat myös merkittäväksi elinkeinoksi. Kesäiset lomanviettäjät toivat lisätuloja 1930-luvulla.

Kirjan nimessä esiintyvä sana artteli tarkoittaa hylkeenmetsästyksen pyyntikuntaa. Artteliin kuului 6—8 miestä. Mukana oli myös hyljekoiria, jotka olivat suurena apuna norppien pesien etsinnässä. Pyyntimatkalle lähdettiin helmi—maaliskuussa ja siellä viivyttiin 3—4 viikkoa. Vene oli kätevä kulkuneuvo, sillä sitä voitiin kuljettaa jään päällä ja se toimi myös pyyntikunnan yöpymispaikkana.

Tytärsaaren viimeinen artteli teki pyyntiretkensä alkuvuodesta 1939. Matkaan lähdettiin perjantaina 17. helmikuuta 1939 ja kotisatamaan palattiin lauantaina maaliskuun 11. päivänä. Suomenlahden ulkosaarten asukkaat evakuoitiin 10. ja 11. lokakuuta samana vuonna. Saarelaisille jäi vain muutama tunti aikaa valmistautua. Lehmät ja hyljekoirat jätettiin valloilleen saareen. Lehmät haettiin myöhemmin proomulla, mutta hyljekoirat joutuivat merivartijoiden ampumiksi. Hyljekoira rotuna kuoli tuolloin sukupuuttoon,ja tuohon loppui myös tytärsaarelaisten perinteinen elämänmuoto.

Veikko Tähdellä on omakohtaisia muistoja Tytärsaaresta. Hän oli lähes 10-vuotias, kun saari tyhjennettiin. Kirjan loppukappaleissa kerrotaan kirjoittajan ja muiden saarelaisten käynnistä vanhassa kotisaaressa 1990-luvulla ja selostetaan tarkemmin saarelaisten pyyntitapoja ja muuta elämänmenoa.

Tytärsaari on Suomenlahden ulkosaarista pienin. Saaressa oli 1820-luvulla 220 asukasta. Vuonna 1939 asukasluku oli 462 henkeä, jotka jakautuivat kirjan mukaan 98 talouteen. Nyt saari on asumaton.

Viimeinen artteli tarjoaa mielenkiintoista luettavaa ja paljon tietoa ulkosaarelaisten vanhasta elämänmenosta. Joitakin vähäisiä asiavirheitä on mukaan eksynyt, mutta ne eivät häiritse kokonaisuutta. Kirjaa on saatavissa hyvin varustetuista kirjakaupoista.

Teemu Tast