Margo Jefferson
Tapaus Michael Jackson
Like 2010Margo Jefferson sai vuonna 1995 Pulitzer-palkinnon. Vuosina 1993—2006 hän työskenteli New York Timesin vakituisena kriitikkona. 14. tammikuuta 2010 hän päätti Michael Jacksonista kertovan kirjansa virkkeisiin ”Kuningas on kuollut. Kauan eläköön kuningas.”

Tapaus Michael Jackson ei ole perinteinen popparielämäkerta, jossa kaikki mahdollinen käydään läpi kronologisesti alusta loppuun. Tämä kirja ei edusta sitäkään parasiittisceneä, jossa aikaisempia kirjallisuus- ja haastattelulähteitä hyödyntäen puhalletaan henkeä tomumajaan.

Margo Jefferson pyrkii tässä teoksessa vastaamaan kysymykseensä, miksi niin lahjakas muusikko voi olla elämässään niin pihalla. Mikä ihme se on, jos 5-vuotias kaveri tempaistaan irti lapsuudestaan ja pannaan lavalle töihin. Michael Jackson oli veljiensä yhtyeessä tähti jo lapsena. Vuosina 1969—1979 Jackson Brothersin jäsenet olivat amerikkalaisia supertähtiä.

Veljessarjan nuorin ja lahjakkain irtautui perheestään ja loi vielä entistäkin hurjemman uran, joka hyytyi vuonna 1993 epäilyksiin lasten hyväksikäytöstä. 16 vuoden keikkatauon jälkeen popin kuninkaaksi tituleeratun Jacksonin piti palata lavalle viime kesänä Lontoossa. Kymmenen keikan sarja paisui jo 50 keikan putkeksi, mutta tähti kuoli vain 16 päivää ennen comeback-konserttiaan syistä, joista edelleen riidellään.

Michael Jackson ehti tätä ennen kuitenkin uudistaa paitsi länsimaista popmusiikkia, musiikkivideoita myös lavataidetta. Hänen tanssinsa ja pukeutumisensa Music televisionin nousun yhteydessä ovat jääneet historiaan lajinsa merkkiteoksina. Jackson, jonka ura alkoi 60-lukulaisen hippiaatteen ja soulin syövereissä, kykeni vielä 1900-luvun lopulla pitämään pintansa esimerkiksi hiphop-kulttuurin rynnistyksessä.

Kirjailija Jefferson on kuitenkin kiinnostuneempi popin kuninkaan henkisestä tilasta. Hän syväluotaa Jacksonia suhteessa muihin aikansa lapsitähtiin, amerikkalaisen viihdebisneksen omituisimpiin veijaritarinoihin ja showtähden koviin julkisuuspaineisiin.

Michael Jackson on Jeffersonille ennen kaikkea afroamerikkalainen tumma, leveänenäinen lapsi, joka aikuistuessaan muuttui valkoiseksi androgyyniksi, jonka sukupuolettomuus ja ristiriitaiset pukeutumissignaalit kummastuttivat lopulta innokkaimpiakin faneja.

Kyllähän tuo Michael tuntuu melkoinen humanoidi olleen.

Matti Tieaho