Elämän ja kuoleman rujonkaunis rajamalja
4.5.2010 0:00
Kari Raineranta: Ihmiskanava. Idiootti 2010.”Sinä olet sosiaalitoimisto, lähi-idän jatkuva rauhanprosessi/ luomisen hankkeisiin positiivisesti suhtautuva kulttuuritoimikunta”
Jo Kari Rainerannan esikoiskokoelman ensisäkeet saavat lukijan ilomielin riisuutumaan aseista. Eikä tarvitse edetä kuin Muusaa puhuttelevan avaussikermän toiseen runoon, jotta antautuminen olisi täydellinen: ”sinä olet valtatien reunalta toiselle itsesuojeluvaistottomina/ lepattavat nokkosperhoset.”
Ehdoitta lukija sitten hyväksyy senkin, kun aikamies myöhemmin heittäytyy katuojaan tai lapseksi jälleen. Suojeluvietin valtaama sydän lepattaa ja horjuu täysillä mukana.
Sitten ei olekaan niin väliä, vaikka puutarhuriksi reaalielämässään kouluttautunut runoilija jatkossa joskus sohii tietään ihmisten välisiin kriisipesäkkeisiin hieman ruostunein välinein ja runopuutarhasaksiaan säästellen. Ihmiskanava kun näyttää, miten me maailmaa näkemättä katsomme.
Ja miten päin sitä ehkä voisi katsoa uudelleen. Näkyvimmäksi tämä käy, kun teksti vinksahtaa aukeaman vastalaidalla ikään kuin painovoiman kampeamana ylösalaisin.
Mutta Ihmiskanava avautuu shakkilaudaksi muissakin sikermissään. Esimerkiksi Uskonnon ja Ihmissuhteen käyttöohjeeksi nimetyt pelinappulat osoittautuvat pelottavan samankaltaisiksi, keskenään vaihdettaviksi. Kun ihminen ei ole enää aikoihin jaksanut välittää muista, ei tarvita enää pitkää kielellistä harppausta täyteen välinpitämättömyyden tilaan.
Idiootti-kustantamon mieltä avartavan monipuolinen ja ulkomuodoiltaan huoliteltu kolmen kokoelman miehistö saa Ihmiskanavasta todellisen lippulaivan. Asiaan kuuluu, että Rainerannan esikoinen pistää pystyyn koko runouden ruhon avauksen.
Raatokärpäsen lailla säälimättä ja rituaaliteurastajan tarkkuudella se kehottaa porautumaan runoperinteen sisälmyksiin ja kääntää sen nahkat nurin. Ihmiskanavaan virtaa samalla syvä kunnioitus sitä Troijan hevosen voimaa kohtaan, jolla runouden on kautta vuosisatojen ja valepukujen ollut kyky, ellei valloittaa niin ainakin nähdä kaikki maailman kauneus.
Rainerannan onnistuukin esikoisessaan perustaa vaihtoehtokanava joka tuutista tursuvan turrutuksen rinnalle, jolle jokainen ihminen on pelkkä asiakas tai asiantuntija, viihdettä tai uutisvirtaa. Olkoonkin, että Ihmiskanavalla olemme asiantuntijoita vasta oksennus tai itku kurkussa.
Elämässä pitää hallitsemisen sijaan oppia päästämään irti kaikesta kädenulottuman päässä olevasta ja itsestään selväksi otaksutusta. Ei sen tarvitse olla sen suurempaa kuin päivittäisen päivittämistä. Ja pienten ihmeiden päivittelemistä: ojienpohjien kautta/ muurahaispoluilta/ rämpivät ihmiset toistensa syliin.
Ihmiskanava nostaa maljan ”elämälle joka eräänä päivänä loppuu jokaiselta kesken”. Ei se malja saakaan olla sakaton.
Maili Öst
