Mytologiajumppaa Brownin tyyliin
11.1.2010 4:00
Dan Brown: Kadonnut symboli. Suom. Kimmo Paukku, Hilkka Pekkanen ja Jukka Saarikivi. WSOY 2009, 460 s.Dan Brown on yhdysvaltalainen menestyskirjailija, joka tunnetaan erityisesti trilleristään Da Vinci -koodi. Kirjaa on myyty maailmassa yli 80 miljoonaa kappaletta. Myös Tom Hanksin tähdittämästä elokuvasta teos tunnetaan. Kirpeästi sanottuna Brown ei pääse pilkuistaan: mytologia ja kryptologiset käänteet ovat keskeisessä osassa myös teoksessa Kadonnut symboli.
Jännitysromaani kertoo yhdestä tiiviistä päivästä, kun mytologian professori Robert Langdon saa puhelimitse yllätyskutsun luennoimaan Washingtoniin. Luentotilaan ylellisesti kuljetettu Langdon saa hetikohta huomata, että nyt on viilattu miestä linssiin.
Alkaa kiivastempoinen kujanjuoksu pääkaupungissa. Hengenlähtö on lähellä yhdellä jos toisella, ja CIA:n mukaan koko liittovaltio on vaarassa. Romaanin luvut ovat lyhyitä ja ne päättyvät niin, että seuraava luku on pakko lukea. Mielikuvitukselliset paikat käydään läpi, ja kaiken takana on vapaamuurariuteen liittyvä mysteeri.
Kirjan alkusivuilla kirjoittaja väittää, että kaikki romaanissa kuvatut rituaalit, taideteokset, muistomerkit ja tieteeseen liittyvät kysymykset ovat todellisia. Vapaamuurarit ovat romaaniin varmasti tyytyväisiä, sillä tämän mukaan he ovat suurinpiirtein maailman hyväsydämisin salaseura.
Yksityiskohtia ja oikeaksi väitettyä asiatietoa niin mytologiasta, lääketieteestä kuin luonnontieteistäkin pursutetaan niin, että tavallinen mattimeikäläinen tuntee itsensä äärimmäisen sivistymättömäksi. Lähipiirissä tehdyn gallupin jälkeen en vieläkään tiedä, mihin kirjan ”faktoista” voi oikeasti uskoa.
Joku on sanonut, että Dan Brown toistaa tässä kirjassa jo aikaisemmista kirjoista tutuksi tullutta mytologiahöttöä ennustettavaan tyyliin. Henkilöhahmot ovat paperisia, totta, mutta ainakin teknisesti Brownin kyky viedä lukijaa väkisin eteenpäin on kehittynyt Da Vinci -koodista. Hän hallitsee kiusallisen hyvin tyylin, jossa elokuvalliset ja eri perspektiiveistä kootut katkelmat punovat juonta eteenpäin.
Kadonnut symboli on siis mitä mukaansatempaavinta viihdettä. Toimintaa ja vaarallisia tilanteita piisaa lähes koko romaanin verran. Viimeiset puolensataa sivua kirjassa on omistettu jännitteettömälle selittelylle, etenkin kun juoni on jo ratkennut.
MATTI TIEAHO
