Intian vuosien satoa kovissa kansissa
29.11.2009 4:00
Satu Rommi: Kahvia ja guruja eli kolme vuotta Intiassa. Basam Books, 2009, 216 s.Kymen Sanomien lukijoille on muutaman vuoden ajan tarjoiltu Intian anekdootteja ikään kuin alkupaloiksi. Nyt Satu Rommin kolmen vuoden kokemukset, lehtijuttujen ja päiväkirjamerkintöjen pohjalta, ovat ilmestyneet kovien kansien sisällä, laajempana kokonaisuutena. Myös Maailmanpyörä-palstaa seuranneille paketti on vetävä. Kahvia ja guruja -kirjaa lukiessa tuntuu siltä kuin palaisi vanhojen tuttujen pariin.
Siinä on kuitenkin juuri se, mitä lukijana ehkä kaipaisi. Nimittäin syvennettyä kuvaa henkilöistä. Muutamakin olisi riittänyt. Silti Rommin ratkaisu pitäytyä pintatasolla on looginen kirjan luonteen vuoksi. Sen voi lukea matka- tai joogakirjana, mutta se on myös oiva näkökulma intialaiseen yhteiskuntaan, sen kohtaamisesta länsimaisuuden kanssa ja viime vuosikymmenen aikana tapahtuneista muutoksista.
Rommi toimi kahvila-majatalossaan konkreettisena välikätenä lännen ja Intian välillä. Matka Intiaan avaa näkökulman myös toiseen suuntaan, länsimaiseen kulttuuriin, jonka ajoittain absurditkin tavat, asenteet ja suhtautuminen korostuvat vieraassa ympäristössä.
Intia antaa jo sinänsä hienot kulissit. Sen runsaudensarvesta on kirjaan poimittu katsaus yhteiskuntatietoa, kulttuurin monimuotoisuutta, arkipäivän esteitä ja yllätyksiä, henkisyyttä ja sen etsintää. Iso ja haastava paketti, joka välillä listamaisuudellaan hengästyttää. Materiaalia on ilmeisesti ollut ylenpalttisesti. Silti mukaan on kerätty onnistunut valikoima teemoja ja loput yksinkertaisesti torjuttu.
Lukijaa ei hukuteta surkutteluun, köyhyyden kauhisteluun tai ylenpalttiseen eksotiikan ihasteluun. Rommi pysyttelee alusta loppuun inhimillisenä, mutta realistisena tarkkailijana ja jäsentää kaaoksen lukijaystävälliseksi teokseksi. Hän tunnustaa myös oman
avuttomuu-
tensa Intian
edessä. ”Jou-
dun myöntä-
mään, että
vaikka kuinka
yrittäisin, en
osaa selittää Intiaa.”
Kahvia ja guruja on
elävä, hauskakin lukuko-
kemus. Lukijan ei tarvitse
olla joogan harrastaja asiaan kiinni päästäkseen ja viimeisillä sivuilla on sanastoapua sitä kaipaaville. Kirja on omiaan, jos haaveilee irrottautumisesta, kun tekee mieli jättää tämä kaikki ja hypätä uuteen - vaikka vain kirjan lukemisen ajaksi.
LIISA HELVE-SIBAJA
