Kirja-arvostelut

Kasvutarina, rakkauskertomus ja seikkailu

20.11.2009 4:00

Maria Turtschaninoff: Arra. Legender från Lavora. Söderstöms 2009.Kun Arra syntyi, hänen äitinsä olisi halunnut heittää tytön susien syötäväksi. Myöhemminkin äidin mielestä parempi olisi, kun tätä lasta ei olisi ollenkaan. Arran elämä on kauheaa: hän on laiminlyöty, sivuutettu, unohdettu lapsi, pahoinpidelty ja pilkattu. Koska kukaan ei puhu Arralle, Arrakaan ei puhu, ja niinpä hän saa vajavaisen leiman. Vanhempien kuoltua tyttö päätyy naimisissa olevan sisarensa perheeseen.

Nuorisokirjallisuus, varsinkin tyttökirjojen historia, on täynnä tarinoita lapsiparoista, joita kasvattajat höykyttävät. Arra eroaa orpokirjallisuuden virrasta jo lähtöasetelmassa. Julmista julmin on äiti, joka ei koskaan edes yrittänyt rakastaa lastaan.

Sisaren perheessä Arra oppii kutojaksi. Tai oikeastaan hän riistää itselleen kutomisen oikeuden, ja kun Arra loukuttaa kangaspuita, syntyy niin ihmeellisiä kankaita, että sellaisia ei ole koskaan nähty. Sisar omii ne nimiinsä.

Maria Turtschaninoffin Arra on fantasiaromaani. Tapahtuma-aika ei ole meidän tuntemaamme historiaa, ja paikkojakin on turha etsiä reaalimaailman kartoista. Osoittautuu myös, että Arralla on maagisia kykyjä.

Silti romaanin psyykkinen miljöö on kovaa todellisuutta. Arran moninaisen riistämisen surkeutta ei mitenkään voi upottaa sadun tai legendojen etäisiksi sattumuksiksi. Jopa lapsityövoiman käyttäminen on totta yhä edelleen osassa maailmaamme. Sitä paitsi Arran kotimaassa puhkeaa sota. Kerronta ei kaunistele asioita, päinvastoin, tapahtumat ja uhkat saavat hyvin suorasukaisen sanallisen muodon.

Arra on kasvutarina. Se on myös maalaileva rakkaus- ja seikkailukertomus. Voi olla, että eri-ikäiset lukijat tarttuvat kirjan eri piirteisiin.

Legendamaisuutta on se, että romaani kertoo kansakunnan historiaa pitkän jakson ja että päähenkilöllä on historiankulussa poikkeusrooli. Vanhahtava sananvalinta - esimerkiksi langenneet naiset - nivoo kirjaa vanhojen tarinoiden joukkoon.

Lopussa kertoja vielä palauttaa lukijan tapahtumien polttopisteestä nykyhetkeen ja antaa tälle luvan olla uskomatta kaikkea.

PÄIVI TAUSSI