Noronen nyrjäyttää asiat päälaelleen
19.11.2009 4:00
Paula Noronen: Emilian päiväkirjat - Supermarsu pelastaa silakat. Kuvitus Pauliina Mäkelä. Gummerus, 2009.Kenties maailman nössöin ja avuttomin olento on marsu. Sen sijaan Paula Norosen sankarimarsulla on supervoimat.
Luokan jännittäjä alkaa tykittää supliikkia, jota huippukonsultti Jari Karasvuokin kadehtii. Biologianopettaja Seija ”Muurahaiskarhu” Lipsanen menee television muuttumisleikkiin, koska haluaa näyttää mahdollisimman vanhalta.
Paula Noronen on Supermarsu-sarjallaan jo toista kertaa Junior Finland -ehdokkaana eikä ihme.
Kirjoittaja ei vähättele nuoria lukijoitaan. Vaikka teksti soljuu kepeänä ja humoristisena, mukana on myös paljon vakavia ja jopa kipeitä asioita.
Noronen suomii lakonisen huumorin avulla koulumaailman säästöjä. Päähenkilö Emilian koulu muuttaa meressä kelluvaan kapseliin, koska oma koulu on homeessa. Ensimmäisenä päivänä ei tosin päästä sisään, koska urakoitsija on unohtanut kiireessä tehdä ovet. Koska kouluun ei palkata sijaisia, oppilaat leikkivät käytävillä. Paitsi silloin kun rehtori esittää käsinukkenäytelmän ja kutsuu sitä taidekasvatuspäiväksi.
Emilia asuu kolmisin äidin ja marsunsa kanssa. Kun äiti alkaa näyttää epäilyttävän energiseltä, Emilia arvaa haun olevan taas päällä. Häämöttävä joulu saa äidin etsimään ties kuinka monetta poikaystävää, että juhlapyhää voisi viettää idyllisesti perheenä. Lapsen mielestä kaikki juhlapyhät voisi niputtaa yhteen, jolloin ihmisillä olisi vuoden aikana vähemmän kärsittävää.
Ympäristöteema kulkee koko kirjan läpi. Kirjan nimen mukaisesti Supermarsu saa tehtäväkseen pelastaa
Itämeren silakat. Se onnistuu, kun marsu lennättää kaikki mökkijärvet Venukseen ja kiristää
ihmisiltä lupauksen pitää vesistöt puhtaina.
RIINA NOKSO-KOIVISTO
