Rohkea ja määrätietoinen sotilas
2.11.2009 4:00
Matti Parjanen: Marskin ritari Paavo Koli. Itseään käskenyt mies. Tampere University Press. 2009.Matti Parjasen kirja käsittelee Paavo Kolin lapsuutta, nuoruutta ja erityisesti Kiestingin sotaretkeä jatkosodan aikana. Hyökkäyksen Kiestingiin ja siitä Louheen oli määrä katkaista Neuvostoliitolle elintärkeä Muurmannin rata. Kenraalimajuri Hjalmar Siilasvuo piiskasi virallisesti hyökkäystä eteenpäin, vaikka oli saanut salaisen käskyn, jonka mukaan Louheen ei saanut edetä. Se olisi merkinnyt Liittoutuneiden ja Neuvostoliiton rajua vastaiskua Pohjois-Suomeen. Jättämällä hyökkäys mottiin pidettiin vihollinen pois Suomen alueelta, mutta estettiin samalla uuden, valtaisan rintaman muodostuminen Lappiin.
Kiestingin hyökkäyksen strategista merkitystä kaikkensa antaneet miehet eivät tienneet ja kirosivat herrat ja sodan mielettömyyden. Hyökkäys joutui mottiin noin kolmeksi viikoksi, ja joukot kuluivat aivan loppuun. Perääntymiskäskyn lopulta tullessa puolet upseereista oli kaatunut ja miehistä palasi alle puolet.
Yhdessä suomalaisten kanssa hyökkäsivät saksalaiset. Heille annettiin tehtäväksi edetä Kiestingin-Louhen tien suunnassa, jossa oli avointakin maastoa. Saksalaisten hyökkäys eteni surkeasti ja juuttui Vienan korpeen.
Näissä taisteluissa Paavo Koli osoittautui rohkeaksi ja määrätietoiseksi sotilaaksi, johon miehet varauksetta luottivat. Hän veti monia ”kuolemanpartioita”. Kolhoosinmäen murtokohdan tukkiminen 16 miehen pioneeriryhmällä toi sitten Mannerheimin ritarimerkin. Venäläisiä kaatui yli 200.
Kirjaa varten Paavo Kolin assistenttina työskennellyt Matti Parjanen on kerännyt mittavan aineiston.; sotaveteraaneja ja muita Kolin tunteneita on haastateltu yli 170. Tämän päälle tulevat sota-arkisto, sotahistoria ja retket taistelupaikoille. Kirjoittaja tuntee myös hämmästyttävän laajasti ja yksityiskohtaisesti sotahistoriaa.
Kirja rönsyää paikoin ja pohtii turhan laajasti ja jaarittelevasti tapahtumien taustoja. Monen muunkin kuin Paavo Kolin henkilöhistoria käydään läpi. Kirjoittajalla on tosin erityinen kiinnostus näitä taisteluja kohtaan, sillä hänen isänsä Paavo Parjanen oli niissä mukana lääkintäkapteenina. Kirjan lopun muutamat kymmenet sivut olisi voinut siirtää Paavo Kolin elämäkerran II osaan, josta on lupaus. Samoin luku Sota ja seksi tuntuu päälle liimatulta. Paavo Koli oli muuten vain kolauttanut varsipuunsa.
Kalle Päätalo kertoo kirjassaan ”Liekkejä Laulumailla” arvostavasti vänrikki Hiilestä, jonka esikuva oli Paavo Koli. Martti Turtola julkaisi vuonna 2000 teoksen ”Kyllä täällä kaatuakin voidaan, suomalainen upseerikohtalo 1941. Hänen setänsä everstiluutnantti Jussi, joka komensi jalkaväkirykmenttiä 53, antoi vihollisen ampua itsensä kuoliaaksi samaisella sotaretkellä. Mottitilanne oli toivoton ja Siilasvuo oli haukkunut häntä pelkuriksi, kun tämä oli vaatinut perääntymislupaa. Kalle Päätalo haavoittui ensimmäisessä hyökkäyksessä ja selvisi ilmeisesti sen ansiosta hengissä ”Turtolan motista”
Paavo Koli oli vain 47-vuotias surmatessaan itsensä. Siihen mennessä hän oli jo tehnyt mittavan tiedeuran sosiologian professorina ja Tampereen yliopiston rehtorina. Mikäli Paavo Koli olisi elänyt, Suomen korkeakoululaitos ja tiedemaailma saattaisi olla varsin toisenlainen.
PERTTI VUORELA
