Eeva Joenpelto - pienen ihmisen puolella
2.11.2009 4:00
Tiina Mahlamäki: Kuinka elää ihmisiksi. Eeva Joenpellon kirjailijamuotokuva. 475 s. SKS 2009.FT Tiina Mahlamäki on kirjoittanut asiallisesti tarkan, tunnollisesti lähdeaineistoon perustuvan muotokuvan kirjailija Eeva Joenpellosta - siis kirjailijamuotokuvan, ei elämäkertaa.
Mahlamäen ote on määrätietoinen. Hän seuloo Joenpellon elämäntarinasta ja hänestä arkistoihin kootusta aineistosta sen, mikä on olennaista kirjailijuuden kannalta.
Ratkaisu on hyvä. Lukijan ei tarvitse kahlata sivukaupalla aprikointeja Joenpellon avioliiton romuttumisen syistä tai kokea sitä nöyryytystä, että kirjoittaja pakottaa lukijan tirkistelemään avaimenreikänäkymiä. Mahlamäen teosta lukiessani en joutunut nolostumaan sen enempää kirjoittajan kuin kirjailijan tai itsenikään puolesta. Valitettavasti se ei ole nykyisessä, pahimmillaan lukijaa aliarvioivassa elämäkertakirjoittamisen kulttuurissa itsestään selvää.
Mahlamäki hahmottelee sen arvo- ja asenneilmapiirin, sen perhehistorian ja maiseman, mistä Joenpellon tuotanto lähti kasvamaan. Mikä parasta, hän herättää kiinnostuksen Joenpellon niihinkin teoksiin, jotka ovat jääneet lukematta. Hän käsittelee myös sellaisia olennaisia ihmissuhteita kuin kirjailijan ja kustantajan tai ateljeekriitikon väliset, tai kirjailijoiden keskinäiset suhteet. Samalla selkiytyy kirjailijan asemassa vuosikymmenten kuluessa tapahtuneet muutokset mediajulkisuuden osuutta myöten.
Vaikka Mahlamäen perusteksti on hyvin sujuvaa ja kiinnostavaa, sitä leimaa tutkijan neutraali ote. Hän ryydittää ja konkretisoi näkemyksiään kirjallisuus- ja muilla sitaateilla sopivassa rytmissä. Termihienostelu on olematonta. Siksi tiiliskiven kokoinen teos on varsin jouhea lukea.
Onneksi kirjoittajan omakin minä pääsee, vaikkakin kuin varkain, elävänä esille prologissa ja epilogissa, etenkin sen viimeisessä virkkeessä: ”Keskusteluissa nostetaan esiin Eevan elämälle tärkeitä asioita, luonto, kulttuurimaisemat ja ennen kaikkea moraali ja kunniallisuus -- ne vanhanaikaiset arvot, joiden puolesta hän taisteli loppuun asti.”
ANNA-MAIJA JÄRVI-HERLEVI
