Hamina 1949. 1940-luvun lukiolaiset pukeutuivat mahdollisuuksiensa mukaan. Tässä Haminan yhteislyseon seitsemännen luokan oppilaita Kulmakirjakaupan portaiden edessä kevättalvella 1949. Vasemmalta Juhani Jyränki, Lauri Kopperi, Timo Niemi, Ossi Taari, Jouko Kapiainen (myöhemmin Karaspuro), Martti Sipiläinen, Antero Jyränki ja Pirkko Joutsenlahti. Kuvaaja: Kuvat Kouluajat-teoksesta.

KirjatAntero Jyränki: Punainen hattu. 1950-ja 1960-luku mielessäni. 241 sivua. Edita 2009.
Antero Jyränki: Kouluajat 1940-1950. 155 sivua. Unipress 2009.”Lakit. tri Jyränki luonani 23.3.1970. Tiedustelin häntä kansliapäälliköksi. Hän pyysi miettimisaikaa. Hän sanoi olevansa sosialidemokraattisen puolueen vasemmalta siiveltä. Sanoin sen tietäväni ja se on ollut yksi ehdotukseni peruste. Tarvitsen suunnilleen samalla tavalla ajattelevan apulaisen. Hän on enemmän henkilökohtainen avustajani kuin kanslian päällikkö.”

Näin taltioi presidentti Urho Kekkonen lakitieteen tohtori Antero Jyrängin (s. 1933 Haminassa) Tamminiemen visiitin päiväkirjaansa. Mietittyään Jyränki suostui UKK:n tarjoukseen. Ns. Zavidovo-kohuun päättyneet kansliapäällikkövuotensa (1970-73) hän kirjasi ansiokkaasti yksien kansien väliin jo parikymmentä vuotta sitten (Kolme vuotta linnassa. WSOY 1990).

Tänä vuonna ilmestyneissä muistelmateoksissaan Turun yliopiston valtiosääntö- ja kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori kirjoittaa sujuvalla kynällä kouluvuosistaan 1940-luvulla, opinnoistaan ja riennoistaan 1950- ja 1960-luvuilla ja toimistaan ennen kansliapäällikkyyttä. Hän kertoo, miten porvarillisessa kodissa kasvaneesta koululaisesta ja opiskelijasta tuli vasemmistolainen ajattelija ja 60-lukulainen osallistuja.

Jyrängin veljesten, Juhanin (s. 1932) ja Anteron, isä oli upseeri, ja perhe ehti asua monella varuskuntapaikkakunnalla ennen kuin muuttokuorma palasi sotavuosien jälkeen Haminaan. Poikien koulunkäynti alkoi Ikaalisissa, jatkui Kontiolahdella, Joensuussa ja Savonlinnassa ja päättyi ylioppilaskirjoituksiin Haminan yhteislyseossa.

Kouluvuodet ovat painuneet elävinä Antero Jyrängin mieleen. Hän muistaa hyvin paitsi elintarvikkeiden niukkuuden ja korvikkeet myös lukemansa kirjat, näkemänsä elokuvat ja kuulemansa iskelmät, samoin opettajiensa nimet ja ammattitaidon. Esimerkit ovat valaisevia kun hän kuvailee, miten pulatalouden koettelemassa Suomessa sotavuosina ja 1940-luvun loppupuolella elettiin.

Akateemisen opintiensä Jyrängin veljekset aloittivat 1950. Juhanille lähitavoite oli selvä, hän pyrki ja pääsi lääketieteelliseen. Antero aprikoi mm. historian ja kielien lukemista, ennen kuin perheystävän neuvosta hakeutui lainopillisen tiedekunnan pääsykokeisiin.

Antero Jyränki oli opiskelijana lahjakas ja ahkera, osakuntalaisena, osallistujana ja kansainvälisten yhteyksien solmijana aktiivinen. Oikeustieteilijöinä ja oppi-isinään hän arvostaa Helsingin yliopiston valtiosääntö- ja kansainvälisen oikeuden professoria Paavo Kastaria (1907-1991) ja hallinto-oikeuden professoria Veli Merikoskea (1905-1982). Leipälajiensa ohella Jyränki on ehtinyt paneutua mm. sosiologiaan ja poliittiseen historiaan sekä vieraiden kielten opiskeluun.

Opintonsa aloitettuaan Jyränki liittyi puolueisiin sitoutumattomaan Vapauden Akateemiseen Liittoon (VAL), jossa vaikuttivat mm. professori L.A. Puntila ja Kotkasta lähtöisin ollut Pentti Hanski, MTV:n myöhempi toimitusjohtaja. 1960-luvulla Jyränki osallistui esim. Sadankomitean, Enemmistö ry:n, Amnestyn ja Demokraattisten Lakimiesten toimintaan. Vuonna 1962 hän liittyi SDP:n jäseneksi, ja vuosikymmenen lopulla hän todella totesi olevansa puolueensa vasemmalla laidalla.

Nyt, 40 vuotta myöhemmin, Jyränki on kirjannut monia huomionarvoisia näkemyksiä mm. siitä, miksi kansankoti-ideologia ei juurtunut meille, ja miksi nyky-Suomi on etääntynyt yhä loitommaksi Ruotsissa hyväksi havaitusta mallista.

Emeritusprofessori on mitä ilmeisimmin hyvin oikeassa, kun hän Punaisen hatun lopuksi (Puolipäivän jälkeen) ennakoi, että uusille kriittisille sukupolville riittää tehtäviä, koska sääty-yhteiskuntakin on vähitellen tulossa uudelleen menneiltä vuosisadoilta tutuin keinoin: varallisuutta kasataan harvojen käsiin verohelpotuksin, verovapauksin ja etuoikeuksia muistuttavin tulojärjestelyillä.

JUKKA VEHKASALO