Kirja-arvostelut

Kafkaa potenssiin kaksi

13.10.2009 4:00

Taneli Viljasen esikoisteos on viehättävällä tavalla erikoinen. Taneli Viljanen: Kaksiosainen mies. Novelleja. Gummerus 2009. 118 s.Taneli Viljasen esikoisteos, novellikokoelma Kaksiosainen mies ei ole ihan tavallinen proosateos. Viljasen novellit liikkuvat unen ja hämärän mailla, välillä groteskin ja arjen rajalla, välillä selkeästi makaaberiin siirtyen. Lopputulos on pirteällä tavalla erottuva kokoelma hieman kokeellistakin proosaa.

Kaksiosaisen miehen tarinoissa liikutaan äärimmäisissä tilanteissa ja haastetaan lukija. Ruumiinosat katkeavat tai saavat ihan uusia tarkoituksia ja olomuotoja. Viljanen viljelee ahkerasti toistoa. Kohtalot ja kuvat, kuten käden irtoaminen, aukkoon tunkeutuminen, mustapukuiset fasistit ja kylmän terän kosketus kaulalla toistuvat novelleissa.

Korostetun metafiktiivinen kertoja arvioi vähän aikaa sitten kertomaansa tai myöntää suoraan, että se mitä hän sanoi, ei välttämättä ole totta.

Novellien ihmiset ovat usein avuttomia tietämättä välttämättä itsekään, miksi. Esimerkiksi novellissa Ja peilin pinnalle kohosi huurre päähenkilö, jota kutsutaan ”pieneksi mieheksi”, saa kirjeen fasisteilta. Kirjeessä kehotetaan saapumaan tapaamaan fasisteja, mutta Pieni mies ei tiedä, miksi.

Eikä sitä tiedä kukaan, keneltä Pieni mies asiaa huolissaan tiedustelee. Ja mikä kummallisinta, fasistikaan ei oikeastaan tiedä, miksi hän on fasisti. Ja molemmat tuntevat olonsa jollain tapaa epämukavaksi... Viljasen tarinat tuovat väistämättä mieleen Franz Kafkan .

Edellä mainittu Pieni mies on kuin muunnelma Kafkan Oikeusjutun Josef K:sta. Toisaalla, novellissa Raitiovaunut viitataan päähenkilön Gregor S -nimellä Kafkan Muodonmuutoksen päähenkilöön Gregor Samsaan. Ja intertekstuaalisten viittausten lisäksi Kaksiosaisen miehen novellien maailma on hyvin kafkamainen: arkinen mutta absurdi ja siksi pääosan esittäjille ahdistava.

Viljanen lisää tähän kafkamaisuuteen vielä kunnon annoksen groteskia ja anatomiaa. Kieleltään, kuviltaan ja antaumukselliselta yksityiskohtiin porautumiseltaan Kaksiosainen mies on kuin pitkä proosarunoelma. Ja omaperäisyydessään oikein kiinnostava esikoisteos.

VILLE MIETTINEN