Nautiskelija etsii vanhoja teitä
2.10.2009 4:00
Vanhan Suomen linnoitusketju avautuu uudella tavalla tuoreen kirjan myötä.
Martti Korhonen, Galina Vangonen: Suvorovin linja - Vanhan Suomen linnoitusketju. Painokotka 2009.- Nautiskelija etsii vanhoja teitä. Niillä näkee paljon ja kokee monta - jos malttaa pysähtyä.
Uunituore Suvorovin linja - Vanhan Suomen linnoitusketju -teos vastaa kirjan alun mottoon. Se on malliesimerkki siitä, miten vanhojen teiden varsilta todella löytyy paljon mielenkiintoista, kun malttaa pysähtyä.
Osin jo 1770-luvulla, pääosin kuitenkin 1790-luvulla ja seuraavalla vuosikymmenellä rakennetusta Vanhan Suomen linnoitusketjusta on kirjoitettu 1960-luvulta lähtien koko joukko yleisesityksiä sekä tiettyyn kohteeseen liittyviä artikkeleita. Aihetta on valotettu kansainvälisin projektein, jotka ovat koostuneet muun muassa artikkeleista ja näyttelyistä. Suvorovin linja -teoksessa on aihetta lähestytty uusin tavoin. Kirjassa esitellään kaikki Suvorovin ketjun linnoitukset etelässä Ruotsinsalmesta Järvitaipaleelle ja Lappeenrantaan saakka. Varsinaisen linnoitus-esittelyn oheen on liitetty kohdetta esittävä alkuperäiskartta, taiteilijan näkemys kohteen nykytilasta sekä kuvaus jostakin kuhunkin kohteeseen kytkeytyvästä sotilaasta tai muusta merkkihenkilöstä.
Kirjaan mahdutetut kuvaukset kuhunkin kohteeseen liittyvistä henkilöistä ovat perusteltuja. Ne avaavat lukijalle uusia näköaloja siihen kansainväliseen kenttään, jonka osana kaakkoinen Suomi 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alkupuolella oli.
Esimerkeistä ei tässä kohdin ole pulaa. Koko linnoitusketjulle nimen antanut neljäs Venäjän viidestä generalissimuksesta, Aleksander Vasiljevits Suvorov, lähetettiin tarkastusmatkalle Suomeen 1770-luvulla, ja hän johti linnoitustöitä 1791-1792. Tuona aikana hän asusti Haminassa, jossa osallistui ahkerasti huvielämään. Eurooppalaisittain Suvorov kunnostautui Napoleonia vastaan käydyissä sodissa. Suvorovin lisäksi linnoituksiin liittyvistä henkilöistä voidaan mainita muun muassa Kustaan sodassa 1788-1790 kunnostautunut Donin kasakka, kenraalimajuri Fedor Denissov, prikaatikenraali Alexander Rimski-Korsakov sekä amiraali Pavel Vasiljevits Tshitshagov. Kirjan ulkoasuun on satsattu paljon. Karttojen ja piirrosten ohella kohdekuvaukset ja varsinkin taustoittavat historiakatsaukset linnoitusketjun synnystä, sen merkityksen haipumisesta ja lopullisesta tuhosta elävöittävät kokonaisuutta osuvasti.
Haminan rauhan 200-vuotisjuhlavuoden yhteydessä on useaan otteeseen törmätty nykyhistoriatutkimuksen pyrkimykseen kytkeä alueelliset tapahtumat laajempiin yhteyksiin aina suurvaltapolitiikkaa myöten. Suvorovin linja -teoksessa Martti Korhonen on jälleen kerran onnistunut maalailemaan suurella pensselillä. Toisaalta hänellä on myös taito kutoa kangas keritsemisestä ja langan värjäämisestä alkaen. Näin teksti kiinnostaa myös kurkistelunhaluisia.
Kirjan vanha kartta-aineisto perustuu Kotkassa säilytettävään ansiokkaaseen KYHIKA-aineistoon (Kymenlaakson historialliset kartat), joka on internetin välityksellä kaikkien käytettävissä. Aineisto on koottu Suomessa, Ruotsissa ja Venäjällä sijaitsevista arkistoista, joista tutkijat ovat vuosien mittaan käyneet kaivamassa ne esille.
RAIMO PÄIVIÖ
