Kotkan vapaa-ajattelijain historiikki on kiivas kirkko- ja uskontokritiikki
7.9.2009 4:00
Kotkan vapaa-ajattelijain historiikin kirjoittajista Pauli Hömppi kertoo toukokuussa 1931 käyttöön otetusta Parikan hautausmaasta, jonka yhdistys hankki velkarahalla, koska seurakunta ei mielellään suonut viimeistä leposijaa kirkosta eronneille. Parikalle on tähän mennessä haudattu noin 2000 vapaa-ajattelijaa. Hautausmaata on hoidettu talkoovoimin. Kuva on 1930-luvulta.
Kuvaaja: KUVA KIRJASTA
”Jäseniä vähän, samanmielisiä paljon.”
Kotkan Vapaa-ajattelijat 1929-2009. 80 vuotta ihmisyyden aatetta. Kirjoittajat Hannu Eklund, Pauli Hömppi, Esa Lassi, Olli Korjus. 88 sivua. Sivunvalmistus ja paino Painokotka Oy, Kotka 2009.Kotkan Vapaa-ajattelijain yhdistys on Vapaa-ajattelijain liiton, vuonna 1937 perustetun uskonnottomien valtakunnallisen etujärjestön, vanhin jäsenjärjestö. Aatteen ja yhdistyksen taivalta valaisevaan historiikkiin on eniten sivuja kirjoittanut Hannu Eklund, joka yhdistyksen kotikontujen koitosten ohella kuvailee koko maan vapaa-ajattelijaliikkeen vaiheita.
Yli kolmannes kirjasta on käytetty aatteen esittelyyn ja kirkko- ja uskontokritiikkiin, jotka Eklund on kirjoittanut sen verran pisteliäästi, että teksti täyttää kiistakirjoituksen tunnusmerkit. Kirkosta eronneiden ja siviilirekisteriläisten yhteisönä aiemmin tunnetun yhdistyksen 80-vuotisen elinkaaren Eklund esittelee huolellisesti.
Kirkosta eroamisen mahdollisti vuonna 1923 säädetty uskonnonvapauslaki. Kotkassa 4. lokakuuta 1929 perustettu yhdistys oli vuosikymmenien ajan jäsenmäärältään maan suurin. Elintilaa yhdistykselle raivasi mm. Kotkan seurakunnan silloinen kirkkoherra Torsten Hohenthal, joka vastusti kirkosta eronneiden hautaamista ”siunattuun” maahan. Vuonna 1928 kirkkoherran pojat osallistuivat Vientirauhan joukoissa Kotkan satamalakon murtamiseen, ja lakkolaiset jonottivat seurakuntatalon edessä kirkosta erotakseen.
Yhdistys on ollut ja on poliittisesti sitoutumaton, mutta jäsenkunnan sidoksia vasemmistopuolueisiin historiikissa ei peitellä. Porvaripuolueiden edustajat loistavat poissaolollaan. Kommunistien maanalaisen kauden päätyttyä kommunistien/kansandemokraattien asema on näihin päiviin asti ollut näkyvämpi kuin demareiden.
Esa Lassi ja Olli Korjus esittelevät kuusi yhdistykseen kuulunutta poliittista vaikuttajapersoonaa. Joukkoon on valikoitunut kaksi demaria: Väinö Meltti (1898-1964) ja Meeri Kalavainen. Maisteri Meltti oli Kotkan työväenopiston johtaja, joka sotien jälkeen loikkasi Sdp:sta Skdl:oon ja oli Uudenmaan läänin maaherra 1946-64. Vuonna 1918 syntyneen kansanedustaja ja ministeri Kalavaisen väitetään kuolleen 23.3. 1979, vaikka hän on yhä elävien kirjoissa.
Toivo Kujalasta (1894-1959), vankilasta eduskunnan varapuhemieheksi edenneestä kommunistista, kerrotaan mm., että Nkp:n pää-äänenkannattaja Pravdakin julkaisi uutisen hänen poismenostaan. Taisto Sinisalo (1926-2002) esitellään toisen polven kommunistina, joka 50-vuotispäivänänsä sai vastaanottaa mm. Leonid Brezhnevin (Nl) ja Erich Honeckerin (DDR) henkilökohtaiset onnittelut.
Nykypoliitikoista mukana on vain työmyyräksi nimetty kansanedustaja Pentti Tiusanen (vas): ”Kunnallisia, alueellisia ja valtakunnallisia luottamustehtäviä riittää niin, ettei ulkopuolinen voi käsittää niistä selviytymistä.”
Oman lukunsa historiikissa on saanut kalastaja Aarne Yrjönen (1908-1995), sosialidemokraatti, joka myi ja lahjoitti Viikarin saaressa sijaitsevan kalastustilansa yhdistyksen kesänviettopaikaksi.
Hannu Eklund tiivistää kiivassävyisen kirkko- ja uskontokritiikkinsä lopussa, että vapaa-ajattelijain yhdistysten jäseniä on vähän mutta samanmielisiä paljon. Liitto katsoo edustavansa kaikkia Suomen uskonnottomia, joita Eklundin arvion mukaan on pian miljoona.
Viime vuonna kirkosta erosi yli 52 000 seurakuntien jäsentä, ja Eklund ennakoi, että jos erotahti pysyy rivakkana, kirkollisten osuus painuu vuoden 2050 paikkeilla alle 50 prosenttiin väestöstä, ”mikä merkinnee, että kirkko joutuu luopumaan asemastaan valtion siipiveikkona?”
Vapaa-ajattelijain jäseniksi kirkosta eronneet eivät ole vielä joukoittain hakeutuneet. Jäsenyhdistyksien (27) yhteinen jäsenmäärä on tänä vuonna ollut noin 2000. Liiton jäsenmaksun on maksanut 1550 yhdistysten jäsentä. 80-vuotiaassa Kotkan yhdistyksessä on jäseniä noin 300.
JUKKA VEHKASALO
