Näin hienoa rakennuksen ja maaston sopusointua näkee harvoin. Kappeli asettuu osaksi juuri tätä paikkaa. Sen hallitusti polveileva massa niukkoine yksityiskohtineen sijoittuu kangasrinteen yläosaan. Hautausmaa korkeiden mäntyjen keskellä jatkuu alas Lupinlahden rantaan asti.

Matalahkoa rakennusta rytmittävät laajat lasipinnat ja pyramideiksi nousevat kattolyhdyt. Äsken puhdistetut ja uudelleen maalatut tiilijulkisivut hohtavat valkeina. Peltikatto kaipaa pintaansa maalia, jonka se saanee tulevana suvena.

Jo sisääntulo ilmentää kappelin keskeisiä ideoita: toimintaa maanpinnan tasossa, luontoon avautumista ja valon merkitystä. Eteisaulassa vastaseinän täysmittainen ikkuna kehystää näkymää mäntykankaalle.

Valojen ja varjojen sävyttämän kappelisalin huikeat kohokohdat ovat kuoriosan jyrkästi nouseva katto sekä avara lasiseinä, jonka keskellä on saatto-ovi. Seinän ollessa alkuperäisessä asussaan ulko- ja sisätila liittyivät toisiinsa kiinteästi ja luonnollisesti kuin itse tuonpuoleisuus ja elämä.

Korjaustyössä salin betoniseinät maalattiin lämpimän valkoisiksi. Lattiapinnoissa entinen kvartsivinyylilaatta korvautui hyvin vaalealla klinkkerillä. Valinta on rauhallinen ja tyylikäs.

Oivallista, että tekniset pinta-asennukset on voitu välttää. Minimalistisissa tiloissa puhtaiden, perin juurin harkittujen pintojen turmeleminen olisi ollut häpeä.

Eteisaulan vaatesäilytys typistyi uuden inva-WC:n tieltä, ja pienehköjä muutoksia tehtiin myös toimistokäytävän tiloissa. Esteetön rakennus on ollut alusta lähtien.

Kappelin lämpötalouden parantaminen oli korjausremontin mittavin osa. Energiamuodon vaihtuminen öljystä maakaasuun ei aiheuttanut rakennukseen näkyviä muutoksia, jos ei oteta huomioon järjestelmän hallintalaitteiston vaatimia pieniä aputiloja.

Ongelmia syntyi mittavien lasipintojen suhteen. Kun teräsrunkoinen, yksinkertainen lasirakenne vaihdetaan alumiinirunkoiseen, kolminkertaiseen lasirakenteeseen, joudutaan muutosten eteen. Tältä osin tilojen uusi ilme on surullisen kömpelö eikä vertaudu millään tavoin entisen ratkaisun kirkkauteen ja aineettomuuteen.

Jopa varta vasten tähän rakennukseen suunnitellut kupariset ovivetimet hylättiin mitäänsanomattomien standardivetimien tieltä.

Kun kappelin korjaustarve on seuraavan kerran edessä kenties puolen vuosisadan kuluttua, sen toivoisi olevan palauttava ja entisöivä. On sääli, harmi ja suoranaista tuhlausta kohdella yhtä maamme kauneinta kirkollista rakennusta näin nurjasti.

Sirkka Soukka